Marraskuu maita näyttää

Muuta viikko onkin jo vierähtänyt edellisestä päivityksestä ja talvi tuli ja meni. Lokakuulla istutettujen omena puiden kannalta on tietenkin otollista, ettei talvi tullutkaan vielä,  mutta maisemat menivät turhan tummiksi.

Käsitöitä on ollut ajoittain kolmessa tasossa olohuoneen pöydällä. Isoäidin neilöistä virkkaamaani peitto on ollut viikon verran paitsiossa lankojen loputtua.
Ystäväni ja tuttavani tiirailivat kaupoissa, olisiko  vielä puuttuvaa lankaa saatavilla.Väriskaalaakin piti jo miettiä uuteen uskoon.  Niinpä virkkasinkin aimo läjän erilaisia neliöitä, ennen kuin laitoin työn tauolla.

Viikon verran olen neulonut urakalla röyhelöhuiveja melkein 24/7, kun uteliaisuus iskee, haluaa mahdollisimman pian nähdä  millainen huivi aina langastaan tulee.  Huiveja tulikin melko liuta ja yksi niistä on jo uudessa kodissa.

 

Muutaman viikon tyhjillään oleet  lankahyllyt  olikin yllätykseksemme täytetty ja sain puuttuvaa väriä. Tunne lankahyllystö edustalla oli sanoin kuvaamaton onnellinen ja niinpä kahminkin koko hyllyn tyhjäksi kyseisestä väristä.

Neulon vielä kaksi huivia ja sitten jatkan joko peittoa tai aloitan tyttären tyttärelle neulomaan leopardi lapasia.
Emma onkin jo muutaman kerran kysynyt, entiikö mummu neuloa lapasia lainkaan jouluksi.